22. lokakuuta 2014

VIELÄ VUOSI SITTEN...


... minulla oli vielä pappa. Pappa, jota en koskaan voinut kuvitella pois minun elämästä. Pappa, jonka hölmöille jutuille sai nauraa ja joka vielä eläkkeellä päätti liittyä meidän seuraan facebookkiin. Pappa, joka jätti ikuisen kolon omalle kohdalleen poistuessaan täältä.

Tuo kamala päivä, perjantai 1. marraskuuta, 2013. Istuin illalla kirjoittelemassa blogia. Juuri kun sain koneen suljettua, puhelin soi. Ei kukaan halua ihanan päivän päätteeksi kuulla, että on menettänyt läheisensä...

Pappa oli jäänyt autonalle, sai siitä vammat, jotka veivät hänet muutamassa tunnissa pois meidän läheltä. Kun kaikki tapahtui niin nopeasti, meni useita päiviä tajuta mitä oli tapahtunut. Vasta hautajaiset kolauttivat muhun sen karun totuuden; se on oikeasti totta.   


Ensi viikolla tulee täyteen tasan vuosi tuosta päivästä. Halusin kirjoittaa aiheesta edes hieman, sillä mulla on todella kova ikävä, sen ei onneksi kuulu hävitä mihinkään. Meillä on monen monta vuotta täynnä ihania muistoja, jotka helpottaa ikävän keskellä ja nykypäivänä tapahtuvat onnelliset ja iloiset asiat näkyvät myös varmasti tuonne pilvenreunalle.

Vähän haikeasta postauksesta huolimatta viettäkää oikein ihana keskiviikkoinen ilta muistakaa myös käydä osallistumassa aamulla startanneeseen panta arvontaan

2 kommenttia:

  1. Voimia <3 Läheisen kuolema on aina hirveä paikka ja varsinkin, jos läheinen onkin menehtynyt yllättäin. Itse menetin viimeisen isovanhempani kolme vuotta sitten marraskuussa. Mummon tila huononi yllättäin hoitovirheen takia, mutta hän taisteli vielä viikon ja kaikki me läheiset ehdimme käydä mummon vielä hyvästelemässä. Hyvästit tosin ei sillon omalla kohdallani tuntuneet hyvältä, koska mummo ei ollut tajuissaan. Mutta hautajaisten jälkeen olin kiitollinen, että sain edes sanoa mummolle hyvästit vaikka en tiedä kuuliko hän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia myös kovasti sinnekkin ♥ läheisen nopea lähtö tulee aina niin puskista, että ei siihen kunnolla ehdi varautua. Mä uskon, että vaikka sun mummo ei ollut tajuissaan niin hän kyllä tiesi, että sä olit hänen vierellään jättämässä hyvästit :') kiitos kun kerroit sun oman tarinan, paljon tsemppiä sinne !

      Poista